3.7.2014 - Millionaire's Cruise

Millionaire's cruise

3.7.2014

Torstai aloitettiin aamu-uinnilla. Läpsykkäät jalkaan, uikkarit päälle ja hissiin, uima-allasalueen kautta on käynti suoraan rannalle. Vesi oli, ei voi suoranaisesti sanoa virkistävää, mutta noin 31 asteista ja miellyttävää. Miami Beach on erinomainen rantakohde. Hiekka on pehmeää, ranta tasainen ja matala, mutta silti siinä pystyy uimaan ilman että joutuu kahlaamaan pitkälle.

Virkistäytymisen jälkeen hyppäsimme autoon ja lähdimme ajamaan kohti kuubalaista kaupunginosaa, Little Havanaa. Alue on pienentynyt ja muuttunut lähinnä turistinähtävyydeksi siitä, mitä se on aikoinaan ollut, mutta parin korttelin matkalla on vielä aistittavissa kuuban siirtolaiskorttelin elämää.

Auton navigaattori ei tunnistanut antamaamme osoitetta, joten valitsimme laitteen ehdottamasta listasta kaikista lupaavimmalta vaikuttavan vaihtoehdon. Huomasimme taas olevamme eksyksissä. Olimme siellä, missä navigaattorin mukaan meidän pitikin olla, mutta emme Little Havanassa. Aluksi antamamme osoite oli ollut oikein, mutta kaupunki oli valittu väärin: Miami Beach ja Miami ovat eri asia.

Kun vihdoin pääsimme Little Havanaan oli jo lounasaika. Alueen keskuskortteli on värikäs ja sen varrella on ravintoloita ja pari sikarikauppaa. Little Havanan sivukaduilla käveli kanoja vapaana, hämmentävää. Olimme etukäteen selvittäneet, että Little Havanassa kannattaa kokeilla kuubalaista sandwichiä, joka tyypillisesti on täytetty patonki, jossa on täytteenä iso kasa kolmea erilaista lihaa. Matti otti ”perinteisen” ja minä kana-sandwichin. Ihan ok, mutta voidaan jälleen todeta, että sämpylä on sämpylä.

Kun lounas oli syöty, lähdimme Miamin downtownin satamaan sightseeing-botskille. Ajoimme auton huvivenesataman vieressä sijaitsevan kauppakeskuksen parkkiin ja etsimme oikean laiturin. Lautan lähtöön oli sen verran aikaa, että päätimme ottaa drinkit odotellessa, Matille virgin pina colada ja minulle daiquiri. Jenkit eivät käytä alkoholimittaa niin tunnollisesti kuin suomalaiset baarimikot, joten drinkit voivat olla hyvin vahvoja. Hautova helle ja baarimikon reipas annostus tekivät tehtävänsä ja yhden drinkin jälkeen oli jo oikein kiva risteilyfiilis.

Sightseeing-risteily kiersi Miamin rantavesillä ja matkanjohtaja selosti missä kukakin julkkis asui. Selostus oli kaksikielinen: englanniksi ja espanjaksi. Miamin seudulla pärjäisi pelkällä espanjalla erinomaisesti, ehkä jopa paremmin kuin englannilla. Täällä on todella paljon espanjankielisiä ihmisiä ja se kuuluu kaupungilla selvästi. Risteilyllä pääsimme tirkistelemään julkkisten asunnot, opimme mikä mikäkin Miamin alue on ja kuulimme knoppitietoa kaupungin historiasta. Muun muassa Jim Carreylla on asunto Fisher’s islandilla, joka on ”suljettu” saari Miamin edustalla, jossa on kaikki mitä tarvita saattaa, eli sieltä ei halutessaan tarvitse poistua olipa asia mikä tahansa.

Risteilyn jälkeen kävimme maistamassa Hooters-ravintolan kuuluisat kanansiivet. Eipä olleet erikoiset, eikä Hooterskaan ollut mitään muuta kuin perheystävällinen pikaruokala, jossa on pöytiin tarjoilu. Välipalan jälkeen aivosolut napsahtivat kohdalleen ja keksimme vihdoin miten avoauton katon saa laskettua alas. Kolmantena päivänä ajoimme ensimmäisen kerran katto auki noin 20 minuutin kotimatkan huoneistollemme.

”Kotona” menimme vielä allasalueen Tiki-baariin drinkeille. Tällä kertaa nautimme pina-coladan ja daiquirin tuoreen ananaksen kuoresta kaiverretuista astiasta. Todella näyttävä lomadrinkki, jonka jälkeen uni maistui.