Hot, hot, hot!
Miamin lentokentällä meni laskeutumisen jälkeen kaksi tuntia jonoissa, jonka jälkeen Chryslerin avoauto alle ja baanalle. Kuuma! Kostea kuumuus iski päälle noutaessamme vuokra-autoa parkkihallista, sitä ennen olimme siirtyneet vain lentokentän ilmastoidusta osasta toiseen.
Aikaero, matkaväsymys, pieni nälkä ja kuumuuden herättämä janon tunne alkoi olla ahdistava yhdistelmä. Onneksi saimme navigaattorin puhumaan meille espanjan sijasta englantia ja starttasimme lentokentältä kohti Collins Avenueta Miami Beachilla. Majapaikka löytyi navigaattorilla helposti. Parkkipojat veivät auton halliin, meidän tarvitsi vain napata matkalaukut autosta.
Kämppämme on tosi 80-lukulaisessa rakennuksessa, jossa on sekä yksityisasuntoja, jollainen meidänkin kämppä periaatteessa on, ja hotellihuoneistoja. Huoneistomme on pieni yksiö 14. kerroksessa ja näköala merelle on huimaava! Jos hai uisi rannassa, me nähtäis se.
Illalla jaksettiin vielä lähteä ulos sen verran, että löydettäisiin kauppa, josta saisi vettä ja jotain pientä purtavaa aamuksi. Mitään ei kävelymatkan etäisyydellä näkynyt, mutta onneksi asuintalomme kellarikerroksesta löytyi kioskihintainen pikkukauppa, josta saatiin vettä ja pari olutta.
Nukumaan käydessä ulkona tuuli ja salamoi, mutta vettä ei satanut kosteudesta huolimatta. Telkkarista tuli mainos, jossa pilvenpiirtäjät kohosivat ja kaatuivat ahdistavasti naisen päälle, mutta ei hätää, nainen pakeni kaupungin hälyä ja stressiä ilmastoituun Accura-autoonsa. Ilmastoinnilla on täällä arvonsa.
No comments:
Post a Comment